Kaupunki ja tehtaat

Taiteilijat tarkastelivat kaupungin rakennettua kulttuuriympäristöä samalla tavoin kuin maisemaa – kiinnostavina näkyminä, joista puuttuvat usein ihmiset ja kulkuneuvot. Vaihtoehtoisesti ihmiset kuvattiin niin kaukaa, että he sulautuvat osaksi suurempaa kaupunkitilaa. Maalaukset ylläpitivät käsitystä vuosisadan verkkaisesta ja nostalgisesta tunnelmasta, vaikka kehitys 1900-luvulla oli voimakasta ja yhä useampi asettui asumaan maakunnan keskuskaupunkiin.

Kaupungin rakennettu kulttuuriympäristö muuttui sadan vuoden aikana ja kehitys tallentui myös kuvataiteeseen. Jyväskylä perustettiin vuonna 1837 sisämaan kauppapaikaksi ja siitä muotoutui Keski-Suomen keskuspaikka. Jyväsjärven rannalla sijaitsevan kaupungin varhainen rakennettu kulttuuriympäristö muodostui tiiviistä ja puutalovaltaisesta rakentamisesta. Kaupungin laajeneminen alueliitoksissa, lisääntynyt asukasmäärä ja teollinen kehitys vaikutti kaupunkikuvan muutokseen 1900-luvulla. Puutalokaupunki hävisi kivestä rakennettujen kerrostalojen tieltä 1950- ja 1960-luvulla. Kehittyvään kaupunkiin rakennettiin lisää uusia asuinrakennuksia ja liike-, teollisuus- ja julkisia rakennuksia.

Kaupunkikuvaan kuuluivat myös tehtaat. Teollistuminen käynnistyi Keski-Suomessa 1800-luvun kuluessa ja teollisuuden rakennetut kulttuuriympäristöt muotoutuivat niin kaupunkiin kuin sen ulkopuolelle hyvien kuljetusreittien eli vesistöjen ja rautatieyhteyksien äärelle. Höyrysahoja, paperi- ja metalliteollisuuslaitoksia perustettiin jo 1800-luvun jälkipuolella ja vaneritehdas 1900-luvun alussa. Itsenäisyyden aikana kehittyi puolustusvoimien tarpeisiin teollisuutta, joka oli perusta alueen myöhemmälle teollisuuden kehitykselle.

Tehtaita esittävät maalaukset kertoivat modernin ajan kehityksestä. Myös uusi tekniikka näkyi kaupunkimiljöössä ja aivan 1900-luvun alussa Jyväskylään saatu sähköverkko asettui kaupunkimaisemaan teiden varsia reunustavina sähkö- ja puhelinpylväinä. Sähkövalon valaisema kaupunki erottui ympäristöstään. Muita teknisiä uudistuksia olivat vesijohto- ja viemäriverkosto ja keskuslämmitys, josta asukkaat pääsivät osalliseksi 1950-luvulla. Kaupungin katujen päällystystyöt aloitettiin ydinkeskustasta 1920-luvulla.